tiistai 31. tammikuuta 2017

Tammikuun luetut - teemana lumi

Tammikuun teemaksi valitsin lumen, ja se sopikin tähän ajankohtaan hyvin: minusta on mukavinta lukea kirjoja, joissa on sama vuodenaika kuin todellisuudessakin.

Aikamoisen pinon kirjoja ennätin lukaista läpi kuukauden aikana, joskin on sanottava, että aika suuri osa näistä oli melko kevyitä tai lyhyitä luettavia. Normaalisti en lue läheskään näin paljoa kuukauden aikana.

Tässä vielä tammikuun kirjat hieman tarkemmin jaoteltuina ja linkitykset blogiteksteihin:


Kirjat, joissa lumi oli mukana voimakkaana teemana:
Ekebom Terhi: Kummituslapsi (tämä mukana, koska Lumilapsi-kirja innosti lukemaan samantyylisen kannen ja tarinan perusteella)

Kirjat, joissa lumi on mukana tapahtumissa, vaikkeikaan suoraan pääroolissa:

Hiitämiseen (ja dopingiin) liittyvät kirjat:

Lumi-teeman ulkopuolelta luetut kirjat:

Voimakkaimmat suositukset tammikuun kirjoista annan Seita Vuorelan Lumi-kirjalle, Eowyn Iveyn Lumilapselle ja Ilmari Kiannon Punaiselle Viivalle.

Talvisota, kronikka (toim. Ensio Siilasvuo et al.)




Oli aika ottaa luettavaksi kirja, joka on ollut hyllyssäni jo pitkään. Aikoinaan ostin Talvisota- ja Jatkosota-kronikat isälleni lahjaksi. Iäkäs jatkosodan veteraani-isäni niistä kovasti piti, ja isän kuoltua nämä kirjat palautuivat perintönä minun kirjahyllyyni. Nyt päätin, että jo ihan yleissivistyksen takia ne pitää lukea! 

Talvisota oli raskasta luettavaa, monellakin tapaa: ensinnäkin sodan tapahtumat ovat jo aiheeltaan aika rankkoja, toisekseen pienistä uutismaisista nostoista koostuvaa tekstiä ei lue samaan tapaan kuin proosaa, ja kolmanneksi kirja oli jo ihan fyysisestikin iso ja painava. Hiljalleen luin parin-kolmen päivän tapahtumat kerrallaan, ja voin sanoa että nyt minulla on paljon kokonaisvaltaisempi kuva talvisodan tapahtumista ja rintaman tilanteiden etenemisestä kuin aiemmin. Jatkosota-kronikka odottaa vielä hyllyssä.


Pidin kronikan tavasta koota Suomen kannalta tärkeät tapahtumat päiväkohtaisesti yhteen. Mukana ei ollut pelkästään uutisia rintamalta, vaan myös erilaisia suomalaisten hyväksi tehtyjä keräyksiä ja vetoomuksia, milloin asialla olivat Suomen tilannetta tunnetuksi tekevät urheilijat, milloin julkisuuden henkilöiden tekemät lahjoitukset tai vapaaehtoisten saapuminen apuun. Kirjassa oli paljon valokuvia talvisodan ajalta, mutta myös pätkiä kirjeistä tai kirjoista, puheista ja taideteoksista…

Nuoren lotan päiväkirjasta
”22.2.  …Meillä on kartta, jossa rintama on merkitty neuloilla, ja me siirtelemme aina tarpeen tullen neuloja. Suomessa on tuhansia tällaisia neularintamia, ja jokaiseen neulaan liittyy tunteita, tunteita. Tuo yksi neula, sitä en tahtoisi siirtää, se merkitsee synnyinseutua. Saa nähdä, saa nähdä…”
 
Kronikka sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 8. (Suomen historiasta kertova kirja), 10. (Kansi on mielestäsi kaunis), 12. (Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja), 17. (Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 21. (Sankaritarina), 22. (Kuvitettu kirja) ja 34. (Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt). Itse merkitsin tämän Suomen historiasta kertovaksi kirjaksi.

Talvisota, kronikka (toim. Ensio Siilasvuo et al.)
1989 Gummerus
207 s.
Palautunut perintönä kirjahyllyyni.
Kirja tiivistettynä: Talvisota päivä päivältä uutistenomaisesti kerrottuna.